sunnuntai 11. lokakuuta 2015

muotiblogi

Muodista mä en tiedä yhtään mitään.
Vaateostoksilla käyn lähes pakosta tai viimeisenä  mahdollisena hetkenä.
  Viimekerrasta on nyt kokonaista 2 päivää eli perjantaina kävin ostamassa farkut miltei pakosta.
Perjantai meni kaikella tavalla mukavasti siihen kymmenen yli seittemään kunnes piti keittiön yläkaappiin lähtee saranaa säätään, lattialta en ylettyny ja tikkaita en lähteny hakeen vaan otin tuolin ja tarkastin tilanteen helppo homma työkalut kopista, reikä kaappiin ja pultti+mutteri = vanha toimiva keittiön kaappi kouluun!
No eihän se niin nyt menny työkalut joo hain nousin tuolille mutta ei en kiskonu housuja tasaisin vedoin samalla kun nousen (sillä pystyy välttään pitkään housun repeämisen) . Housut takapuolesta auki jopa niiden keskisauma minkä varaan olen viimeisen viikon laskenut. Kello just töihin tullu takapuoli vilkkuu kävelin sit seiniä pitkin tai ainakin kovin hankalasti kokopäivän.
 Yllättävän hankalaa kävellä niin ettei kukaan tule takana talossa missä on 400 ihmistä.
Kello 12 pelasin bilistä käytävässä bilismestaria vastaan ainoastaan ikkunalta päin lyödyt pallot meni hyvin, ei tarvinnu piilotella takapuolta keneltäkään.
 
Muotiblogi ja kirjotan takapuolen piilottelusta housuilla senhän pitää vilkkua et ole muuten muodikas. Mä en ole mä pistän ne mikkä sattuu oleen siinä kaapissa puhtaana ja mukavat no noi farkut nyt ei hetkeen ole ollu mutta toimineet kyllä.

Otin sit belfien ja siinä se päätös tuli kolmeen piilottelen ja hoidan sosiaalisia suhteita istuen.
 Anttilan parkkihallin pysäköintilippuun tuli 16.15 eli 15.15 saavuin edessä farkku ostot ja apteekki käynti. Kohteliaana annoin rouvien nousta kellarin rappuset ensin
Dressmannille tulin ovesta kävelin tiskille ja ilmotin vilkkuvasta takapuolesta myyjälle. Myyjän kanssa jonossa farkkujen eteen niitä on sen 100 eri tyylii merkkii värii ristus just miks mä en käy ostoksilla vaatekaupoissa. No minkä laiset näytin sormella noi ja sormella tän kokoset. Myyjä antoi farmarihousut otin kainaloon painelin sovituskoppiin ja tsadam onko hyvät tuodaanko toisia sovitukseen myyjä olis tuonu mulle sinne koppiin oikeasti uusia vaihtoehtoja ilmotin vain etten ota näitä pois enää ja pyörähdin liikkeessä.
Mun piti riisua niissä oli joku häläri. Otin pois ja ilmotin, etten laita noita vanhoja enään päälle ennenkun mamma ne mulle korjaa. Seisoin kopissa ja kohta sain housut takas puin päälle siirsin niittivyön ja lompakon uusiin Arizona mallisiin farmareihin ja talsin maksamaan.
Apteekissa olin 53 numerolla ja mummat mun edellä DING 48  förttiåtta vinkkasin naapuri tuoliin "teidän vuoro"  "anteeks mitä sainoit" "teidän numero on nyt" "eikun minulla 48" *#@@%¥ niinhän mä sanoi. 5 viis mun edellä ja ensimmäinen ei nyt vaan saa mentyä sinne ...DING 49 Jumalan kiitos. DING DING DING DING 53
Mä pääsin sieltä viistoista minuuttia ja taas mennään.
Istun autoon soitan anopille -lähen hakee tyttöö ny
kello oli 15.35 kun käynnistin auton uusissa farkuissa.

Siinä mun vaate hankinta reissu näin sana sanaan.
Voi olla, että käyn seuraavaksi taas dressmannilla on sielä loistava palvelu ja asian tuntemus.

Olen puhunut ugh!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti